Avainsana-arkisto: tutkiva oppiminen

Erikoinen suomen kieli – osa 2: ”multimediaroadshow”

Lupaamani pari viikkoa taisi jo mennä, mutta parempi nyt kuin huomenna. Tämä ”projekti” oppilaiden kanssa on nyt ohi ja on pienen yhteenvedon aika.

Kuten aiemmassa postauksessa (mikä tämä olisi suomeksi, kirjoitus?) mainitsin, alkoivat ryhmät tutkia lähes kaikkia aiheita, joita halusinkin. Muutama olennainen seikka jäi käsittelemättä, mutta ne käydään myöhemmin pikakalvosulkeisella opettajajohtoisesti.

Aikaa hommaan meni 4 oppituntia enemmän kuin verrokkiryhmältä, jolle vedin ”perinteisesti” katso-kuuntele-kirjoita-powerpoint-esityksen ja päälle tehtäviä oppikirjasta. Oppimistuloksia en päässyt vertaamaan, kun tutkivan ryhmän kokeeseen en aiheita vielä sisällyttänyt.

Ajan tuhraantumisesta huolimatta en kadu kokeilua. Koulutuksemme vetäjä Kenneth Vuorinen totesikin osuvasti, että tutkijoille jäi varmasti enemmän mieleen aiheestaan ja ehkä jopa pieni mielenkiinto ajatella asiaa myöhemminkin. Ei siis opiskella vain koetta varten. OPSin aihekokonaisuuksista toteutin osaltani  tiedonhakua ja eriyttäminen oli helppoa. Kukin ryhmä teki parhaansa. Tulevaisuutta ajatellen jokainen sai taas pientä kokemusta esityksen suunnittelusta ja esiintymisestä.

Alla parit tuotokset. Kiitos muuten kaupungin uusien oppilastietolomakkeiden, luvat ovat kunnossa. Toki myös kerroin oppilaille etukäteen, että esittelen heidän tekeleitään, eivätkä tuntuneet pahastuneen. Ja mikään pakko ei ollut tuottaa näkyvää materiaalia; yksi ryhmä piti esitelmänsä ainoastaan suullisesti muistiinpanojensa perusteella.

Animaatio puhe- ja kirjakielen eroista. (Upotusta en saanut toimimaan..)

Ote powerpoint-esityksestä, poikkeuksia äänne-kirjain-vastaavuudesta:

Creazalla toteutettu sarjakuva, josta alla oppilaiden näkemys savon murteesta

Suomen kielelle vieraita aakkosia -esityksestä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Erikoinen suomen kieli – osa 1

Viime keväänä alkoi Open päivitys -koulutus meidän Vantaan verkkopetojen porukalla. Aiheena tutkiva oppiminen (verkko-oppimisympäristöä käyttäen).  Minun kohdallani toteutus perinteisestä ryhmätyöstä eroaa siten, oppilaat laitetaan itse määrittelemään tutkimusongelmansa annetun teeman sisältä ja sitten etsimään tietoa asiasta. Tarkistavat siis omansa ja luokkakavereidensa ennakkokäsitykset. Lopuksi ryhmä pitää pienen opetustuokion muulle luokalle – tyyli vapaa. Kurssi jatkui nyt syksyllä ja pääsimme testaamaan mallia oppilaillamme.

Joukossamme on sekä aineen- että luokanopettajia ja tutkimusteemat kurssilaisittain vaihtelevat luonnollisesti suurestikin. Hyvä näin, sillä saamme hyviä kokemuksia, miten tämä oppimismalli toimii eri-ikäisillä oppijoilla ja eri oppiaineissa. Itse päätin ottaa testikappaleiksi ysiluokan äidinkielen ryhmäni, muilla on esim. ysiluokan biologiaa, vitosluokan biologiaa ja kasiluokan fykeä (ympäristökurssi). Bloggaajakollegani kertonee omasta yhteiskuntaopin projektistaan rikollisuuden ja oikeusjärjestelmän parissa.

Valitsin projektin teemaksi suomen kielen ominaispiirteet. Alkujohdantona muistelimme Yleltä tullutta dokumenttia (Prisma: Kielikoodin murtaja) hyvin erikoisesta pirahãn kielestä, jossa ei esimerkiksi ollut lukusanoja ollenkaan eikä värejä eroteltu. Aikamuotojakin oli vain yksi, preesens (Tieteen kuvalehden artikkeli kielestä). Toinen virike oli FB:ssä näkemäni kuva, jossa monella kielellä oli jokin volume-sanan mukaelma ja lopuksi suomen kielen äänenvoimakkuus. Lisäksi oppiailla oli mahdollisuus kuunnella radiokolumni suomen kielen sanaston ”rikastumisesta”.

Teemaan tutustumisen jälkeen oppilaat alkoivat 2-3 hengen porukoissa miettiä, mitä erikoista suomen kielessä on. Tarkoitus oli esittää pohtivia kysymyksiä, Miksi? Miten? Onko? Näitä he kirjasivat Fronterin keskustelupalstalle, ja muut ryhmät kommentoivat ideoita. Yllätyin positiivisesti; aihe olikin toimiva ja oppilailta tuli juuri haluamiani asioita esille.

Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi oppilaiden aiheet ja jaoimme ryhmille tarkemmin vielä tutkimuskohteet. Tässä vaiheessa opettaja pääsi hieman vaikuttamaan aiheisiin; osa yhdistettiin ja osaa rajattiin ja suuri osa oli sellaisenaan hyviä. Nämä tutkimuskysymykset sitten kirjattiin, oppilaat miettivät vielä, mitä tiesivät (tai luulivat tietävänsä) ennalta ja muut ryhmät edelleen antoivat palautteensa. Sitten tutkimaan. Tässä ryhmien aiheita:

  • Suomen kielen taipuminen – morfeemit
  • ”Suomenkielessä on useita kaksoiskonsonantteja. Osaa ei kuitenkaan näy kirjoitetussa muodossa esim. sydämen (sanan ”sydän” genetiivi + muut sijamuodot) ja laudeliina. Miksi suomessa on tällaisia ”piilokaksoiskonsonantteja”?”
  • ”Ympäri Suomea on monia erilaisia murteita. Miksi suomessa ja italiassa on niin paljon, kun taas englannissa, ranskassa ja muissa indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenissä on hyvin vähän murteita, jos yhtään?”
  • Aakkoset, joita suomen kielessä ei ole (õ, ü, kaksois-s jne.)
  • Puhekielen ja kirjakielen erot – sanojen lyhentäminen
  • Ääkköset ja vokaalisointu – Miksi volyymi on vaikea sanoa?
  • Millä kirjaimilla suomen kielen sana voi alkaa ja mihin päättyä?
  • ”Suomen kieli on tasapaksua eikä jodlaavaa kuten ruotsi”
  • Miksi suomen kieli kirjoitetaan kuten puhutaan? Onko muita poikkeuksia kuin äng-äänne?

Ensi keskiviikkona on vielä kaksi tuntia aikaa tutkia ja tehdä omaa esitystään. Torstaina ja perjantaina on vuorossa esitykset ja luvassa on ainakin (itse tehtyjä) murresarjakuvia ja powerpoint-esitystä – osittain varsinainen Multimediaroadshow, luulen. Blogin osa 2 viikon-kahden päästä. Luvassa tuotoksia ja oppilaiden kommentteja sekä yhteenvetoni toimivuudesta.

Lisää:

Tutkivasta oppimisesta, http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Kuva huoneen etusivusta, jonka kautta navigointi tapahtuu:

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized