Kosketustaulusta asiaa

Männä viikolla kävin Nurmeksessa tutustuttamassa paikallisen yhtenäiskoulun opettajia Cleverboardin saloihin. Lupasin listata heille katsomiamme materiaaleja, joten laitankin ne nyt tänne, jos vaikka olisi muillekin niistä vinkeiksi. Osa linkeistä on suoraan yksittäiseen tehtävään, osa taas muille linkkilistoille. Listaa saa luonnollisesti vapaasti jakaa ja täydentääkin.

Luokanopettajille ensimmäisenä linkkinä vinkattakoon Tehtäväkori, josta löytyy varsinkin esi- ja alkuopetukseen tukku Perunakellaritehtäviä taululla yhdessä tehtäväksi ja esim. Aiheittain koottuja matematiikkapelejä. Oma suosikkini on Autopesula. Sivulla on myös tulostettavia pdf-sivuja, joita voi taululla käyttää esim. Lynxin kaukosäätimen päällekirjoitustoiminnolla. Sivulla on myös linkitetty joihinkin kustantajien ilmaisiin oppimateriaalehin.

Matemaattisten aineiden opettajille käyttökelpoisia ovat

• Geogebra 
• phet.colorado – simulaatioita luonnontieteisiin
• chemicum – kemian reaktiovideoita
• etälukion sivut, joissa havainnollistavia Flash-animaatioita, esim. tämä
• opetus.tv – mainioita videoita mafykeen
  
• http://www.brightstorm.com/science/ – Over 600 Science Videos

Näistä monet sisältävät videoita, joihin voi kosketustaulun ohjelmiston päällekirjoitustoiminnolla kirjoittaa huomioita. Lisäksi ainakin Lynxissä videon pysäytyskuva ”kalvolle” tehtyine merkintöineen tallentuu kuvakaappauksena automaattisesti myöhempää käyttöä varten. Ja löytyyhän youtubeista ja wimeoista videoita aiheeseen kuin aiheeseen (mm. käsityöt, kotitalous, kuvaamataito, liikunnan opetus!).

www.maailmanmuutos.fi tarjoaa lähihistoriaan valmista esitysmateriaalia. Maantiedon opettajille karttaohjelmat Marble ja Google Earth ja bilsanmaikalle Anatronica, 3D-mallinnos ihmisestä suolineen ja lihaksineen taululla pyöriteltäväksi. Saatavana muuten myös tableteille.

Äidinkielen opetuksessa olen itse käyttänyt ainakin seuraavia sivustoja. Kaikkia ei ole tullut merkuitysti muistiin, harmi.

• http://saaressa.blogspot.fi/2009/07/sanaluokkaharjoituksia.html
• Kirjoittajan ABC:n yhdyssanatesti
• Oulun Norssin sivuilta löytyy jonkin verran monivalintoja visoiksi tunnilla yhdessä tehtäväksi.
• Sanaluokkien kertaamiseen käy vielä ysiluokallakin www.kirjakuja.fi/6

Eri taulujen käyttäyhteisöt tarjoavat vinkkejä ja valmista materiaalia. Jos ko. Taulua tai ohjelmistoa itsellään ole, voi idean aina napata ja soveltaa.

• Www.cleverclub.net
• www.kouluon.fi
• Prometheanplanet

Kosketustauluilla tuntuu ainakin Briteissä olevan kovasti ilmaista materiaalia. Pari linkkilistaa alla:

• www.iboard.co.uk/activities
• www.iwb.org.uk
• http://www.whiteboardblog.co.uk/2009/07/20-interactive-whiteboard-resources-for-teachers/

Muutaman suomalaisen blogin olen bongannut. Näistäkin saanee ideoita omaan taulun käyttöönottoon.

• Markku Saarinen bloggaa luokanopettajana
• http://riikkavai.posterous.com/alytaulu-kayttoon – taulu äikän opetuksessa

Huh. Linkkilistoja on viidakollinen jos toinenkin. Monet listat saattavat jossain kohtaa yhtyä ja surffailija tylsistyy kiertämään kehää. Välillä linkit ovat vanhentuneet ja into lopahtaa siihen. Tärkeää onkin tallentaa heti löytämänsä hyvän materiaalin myös itselleen. Oman henk.koht. linkkipankin pitäminen onnistuu esim. Diigossa, ja sieltä se on halutessanne kollegojenkin löydettävissä. Milloinkohan saan itse aikaiseksi..

PS. Taas saanee atk-tuki Nurmeksessa toimeksiantoja, kun flashit ja javat pitää päivitellä. Anteeksi.

Erikoinen suomen kieli – osa 2: ”multimediaroadshow”

Lupaamani pari viikkoa taisi jo mennä, mutta parempi nyt kuin huomenna. Tämä ”projekti” oppilaiden kanssa on nyt ohi ja on pienen yhteenvedon aika.

Kuten aiemmassa postauksessa (mikä tämä olisi suomeksi, kirjoitus?) mainitsin, alkoivat ryhmät tutkia lähes kaikkia aiheita, joita halusinkin. Muutama olennainen seikka jäi käsittelemättä, mutta ne käydään myöhemmin pikakalvosulkeisella opettajajohtoisesti.

Aikaa hommaan meni 4 oppituntia enemmän kuin verrokkiryhmältä, jolle vedin ”perinteisesti” katso-kuuntele-kirjoita-powerpoint-esityksen ja päälle tehtäviä oppikirjasta. Oppimistuloksia en päässyt vertaamaan, kun tutkivan ryhmän kokeeseen en aiheita vielä sisällyttänyt.

Ajan tuhraantumisesta huolimatta en kadu kokeilua. Koulutuksemme vetäjä Kenneth Vuorinen totesikin osuvasti, että tutkijoille jäi varmasti enemmän mieleen aiheestaan ja ehkä jopa pieni mielenkiinto ajatella asiaa myöhemminkin. Ei siis opiskella vain koetta varten. OPSin aihekokonaisuuksista toteutin osaltani  tiedonhakua ja eriyttäminen oli helppoa. Kukin ryhmä teki parhaansa. Tulevaisuutta ajatellen jokainen sai taas pientä kokemusta esityksen suunnittelusta ja esiintymisestä.

Alla parit tuotokset. Kiitos muuten kaupungin uusien oppilastietolomakkeiden, luvat ovat kunnossa. Toki myös kerroin oppilaille etukäteen, että esittelen heidän tekeleitään, eivätkä tuntuneet pahastuneen. Ja mikään pakko ei ollut tuottaa näkyvää materiaalia; yksi ryhmä piti esitelmänsä ainoastaan suullisesti muistiinpanojensa perusteella.

Animaatio puhe- ja kirjakielen eroista. (Upotusta en saanut toimimaan..)

Ote powerpoint-esityksestä, poikkeuksia äänne-kirjain-vastaavuudesta:

Creazalla toteutettu sarjakuva, josta alla oppilaiden näkemys savon murteesta

Suomen kielelle vieraita aakkosia -esityksestä

Erikoinen suomen kieli – osa 1

Viime keväänä alkoi Open päivitys -koulutus meidän Vantaan verkkopetojen porukalla. Aiheena tutkiva oppiminen (verkko-oppimisympäristöä käyttäen).  Minun kohdallani toteutus perinteisestä ryhmätyöstä eroaa siten, oppilaat laitetaan itse määrittelemään tutkimusongelmansa annetun teeman sisältä ja sitten etsimään tietoa asiasta. Tarkistavat siis omansa ja luokkakavereidensa ennakkokäsitykset. Lopuksi ryhmä pitää pienen opetustuokion muulle luokalle – tyyli vapaa. Kurssi jatkui nyt syksyllä ja pääsimme testaamaan mallia oppilaillamme.

Joukossamme on sekä aineen- että luokanopettajia ja tutkimusteemat kurssilaisittain vaihtelevat luonnollisesti suurestikin. Hyvä näin, sillä saamme hyviä kokemuksia, miten tämä oppimismalli toimii eri-ikäisillä oppijoilla ja eri oppiaineissa. Itse päätin ottaa testikappaleiksi ysiluokan äidinkielen ryhmäni, muilla on esim. ysiluokan biologiaa, vitosluokan biologiaa ja kasiluokan fykeä (ympäristökurssi). Bloggaajakollegani kertonee omasta yhteiskuntaopin projektistaan rikollisuuden ja oikeusjärjestelmän parissa.

Valitsin projektin teemaksi suomen kielen ominaispiirteet. Alkujohdantona muistelimme Yleltä tullutta dokumenttia (Prisma: Kielikoodin murtaja) hyvin erikoisesta pirahãn kielestä, jossa ei esimerkiksi ollut lukusanoja ollenkaan eikä värejä eroteltu. Aikamuotojakin oli vain yksi, preesens (Tieteen kuvalehden artikkeli kielestä). Toinen virike oli FB:ssä näkemäni kuva, jossa monella kielellä oli jokin volume-sanan mukaelma ja lopuksi suomen kielen äänenvoimakkuus. Lisäksi oppiailla oli mahdollisuus kuunnella radiokolumni suomen kielen sanaston ”rikastumisesta”.

Teemaan tutustumisen jälkeen oppilaat alkoivat 2-3 hengen porukoissa miettiä, mitä erikoista suomen kielessä on. Tarkoitus oli esittää pohtivia kysymyksiä, Miksi? Miten? Onko? Näitä he kirjasivat Fronterin keskustelupalstalle, ja muut ryhmät kommentoivat ideoita. Yllätyin positiivisesti; aihe olikin toimiva ja oppilailta tuli juuri haluamiani asioita esille.

Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi oppilaiden aiheet ja jaoimme ryhmille tarkemmin vielä tutkimuskohteet. Tässä vaiheessa opettaja pääsi hieman vaikuttamaan aiheisiin; osa yhdistettiin ja osaa rajattiin ja suuri osa oli sellaisenaan hyviä. Nämä tutkimuskysymykset sitten kirjattiin, oppilaat miettivät vielä, mitä tiesivät (tai luulivat tietävänsä) ennalta ja muut ryhmät edelleen antoivat palautteensa. Sitten tutkimaan. Tässä ryhmien aiheita:

• Suomen kielen taipuminen – morfeemit
• ”Suomenkielessä on useita kaksoiskonsonantteja. Osaa ei kuitenkaan näy kirjoitetussa muodossa esim. sydämen (sanan ”sydän” genetiivi + muut sijamuodot) ja laudeliina. Miksi suomessa on tällaisia ”piilokaksoiskonsonantteja”?”
• ”Ympäri Suomea on monia erilaisia murteita. Miksi suomessa ja italiassa on niin paljon, kun taas englannissa, ranskassa ja muissa indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenissä on hyvin vähän murteita, jos yhtään?”
• Aakkoset, joita suomen kielessä ei ole (õ, ü, kaksois-s jne.)
• Puhekielen ja kirjakielen erot – sanojen lyhentäminen
• Ääkköset ja vokaalisointu – Miksi volyymi on vaikea sanoa?
• Millä kirjaimilla suomen kielen sana voi alkaa ja mihin päättyä?
• ”Suomen kieli on tasapaksua eikä jodlaavaa kuten ruotsi”
• Miksi suomen kieli kirjoitetaan kuten puhutaan? Onko muita poikkeuksia kuin äng-äänne?

Ensi keskiviikkona on vielä kaksi tuntia aikaa tutkia ja tehdä omaa esitystään. Torstaina ja perjantaina on vuorossa esitykset ja luvassa on ainakin (itse tehtyjä) murresarjakuvia ja powerpoint-esitystä – osittain varsinainen Multimediaroadshow, luulen. Blogin osa 2 viikon-kahden päästä. Luvassa tuotoksia ja oppilaiden kommentteja sekä yhteenvetoni toimivuudesta.

Lisää:

Tutkivasta oppimisesta, http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Kuva huoneen etusivusta, jonka kautta navigointi tapahtuu:

Kirjoittamista yhdessä ja toisille

Perinteistä ainekirjoitusta on kritisoitu iät ja ajat. Niiden lajityyppi on vieras tosielämästä ja alkavat aina kiellosta huolimatta viittauksella antiikin roomalaisiin. (Vertaapa tämän postauksen aloitukseen.) Tylsää ja ennalta arvattavaa on myös lukea tarinaa, joka loppuukin sanoihin ”sitten mä heräsin”. Palaute on opettajan kommentit paperilla ja jokin numero. Viimeisestä olen pyrkinyt eroon antamalla palautteen suullisesti oppilaan kanssa kahden kesken, jolloin voimme keskustella hyvistä ja parannusta vaativista kohdista, ja viesti menee paremmin perille kuin huonosti muotoillut ranskalaiset viivat aineen lopussa. Monipuolisempi, valmiiksi punakynätty ja pilkkuviilattu teksti ja laajempi kohdeyleisö olisi silti toivottavampi. Seuraavassa ensi viikolla alkavan kokeiluni esittelyä.

Tekstin ideointi pelkän otsikon avulla on monelle oppilaalle ahdistavaa. Kaikkia ei auta edes mallialku, jota jatkaisi. Edistyneemmät kirjoittajat sauhuttavat kynää jo toista sivua, kun toiset vielä miettivät, mistä kirjoittaa. Alkuideointia varten perustan nimettömän keskustelupalstan Fronterin aivoriihi-työkalulla. Ensimmäinen tehtävä on vain miettiä ja kuvailla 1) henkilö taustoineen (ikä, ammatti, luonne jne.), 2) tilanne, jossa kaksi henkilöä tapaavat ja 3) paikan kuvaus. Tässä vaiheessa en anna vielä lisäohjeita vaan odotan, että kaikilta on tullut jokin tuotos. Hätiköintiin ja hutilointiin taipuvaiset oppilaat eivät pääse tekemään turhaa työtä.  Oppilaat eivät tiedä vielä sitäkään, että eivät saa omia kirjoituksiaan käyttää jatkossa. Kieroa?

Kirjoituksen vaihe 2 on sitten valita muiden hahmoista vähintään kaksi, yksi tilanne ja paikan kuvaus. Näistä suunnitellaan listamainen juonikaavio – mistä kaikki alkaa, miten tilanteeseen päädytään, mitä sitten tapahtuu. Tämä vaihe tehdään 2-3 hengen ryhmissä. Lista julkaistaan muille. Jokaiselle ryhmälle määrään kaksi muuta ryhmää, jotka kommentoivat juonikaaviota.

Vaihe 3 on varsinaista kirjoittamista. Jaettu asiakirja -työkalulla kirjoitettuihin teksteihin kommentointioikeudet saaneet luokkatoverit voivat antaa palautetta kesken projektin ja etenkin, kun työ on kirjoittajien mielestä valmis. Sitten on vielä pilkunviilauksen paikka, jonka suorittaa ensin naapuri, ei kirjoittaja itse eikä etenkään opettaja (vaihe 4). Lopulliset työt julkaistaan Webfronterin kautta, jolloin huoltajillakin on mahdollisuus lukea tekstejä.

Vaihe 5 on muokata kirjoitettu tarina sarjakuvaksi tai animaatioksi. Oppilaat saavat itse valita, mitä editoria käyttävät. Huoneen etusivulla on linkitettynä muutama vaihtoehto. Kun tässä nyt opitaan sarjiksen tai animaation tekemisen perusteet, myöhemmin kurssilla teetän oppilailla opetusvideot tai sarjakuvat lauseenjäsenistä – mallina opettajan tekemä animaatio.

Arviointi? Tuotoksia en varsinaisesti arvioi numeroin, vaan itse työn tekemistä normaalin tuntiosallistumisen tapaan. Aktiivinen kommentointi ja tekeminen ovat korottavia tekijöitä. Prosessi voittaa lopputuloksen.

Töitä, kun aikanaan valmistuvat, voi katsella täällä. Huoneeseen tullee muutakin kurssin sisältöä. Saa nähdä, mitä kaikkea ehtii ja keksii vielä tänä keväänä.

 

 

Kirjallisuushistoriaa

Otan väliin hieman omia kokemuksia verkko-opetuksesta. Palannen kokemuksiin opettajien kouluttamisesta seuraavassa kirjoituksessa.

Yhdeksännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opsin iso osa-alue on Suomen kirjallisuushistoria. Sitä opiskellaan meidän koulussamme liki puolet vuodesta eli opettajan näkökulmasta 2 vvt:n verran. Runebergien, kivien ja canthien mediaseksikkyysarvo ei ehkä ole korkeimmasta päästä, jos ajatellaan 15-vuotiaan ajatusmaailmaa. Historiaan ja teksteihin on silti tutustuttava, mutta miten lähestyttää oppilasta klassikoihin muuten kuin luennoimalla tai oppikirjaa selaamalla. Viime syksynä aloitin kirjallisuushistoriaportaalin rakentamisen käytössämme olevaan oppimisalustaan. Seuraavassa hieman esittelyä sisällöstä.

Kirjallisuushistoria-huoneen etusivu on pääsivu, josta on linkityksiä eri kirjallisuuden aikakausien omille sivuille. Yhdessä osassa on yleisiä linkkejä mm. Ylen Elävään arkistoon ja kokoaviin nettitehtäviin. Youtube-video August Ahlqvistin ja Aleksis Kiven väittelystä virittää yhteen aihealueeseen ja tuo hieman visuaalista ilmettä. Kuvien lisäämisessä olen ehkä liiankin laiska ja luomani sivut ovat enemmänkin ytimekästä tekstiä sisältäviä, jottei itse sisältö jää välkkyvalojen varjoon. Viime hetkillä lisäsin vielä äänestyksen aiheesta ”Kovin jätkä suomalaisessa kirjallisuudessa” – sangen vähäiseksi jääneen äänestäjäkunnan voittajaksi valikoitui Jukolan Eero.

Kustakin aikakausilinkistä avautuu oma sivunsa, jossa on ensin lyhyt esittely kyseisen aikakauden kirjallisuuden (ja taiteen) yleisistä piirteistä ja mahdollinen historiallinen viitekehys. Samat asiat kirjoitutin ennen vihkoon, nyt esittelin ne tunnilla ja verkosta oppilaat löysivät samat asiat, kun halusivat kerrata koetta varten. Aikakauden esittelyn lisäksi sivulta löytyy aikakaudesta riippuen erilaisia tehtäviä, kuvia, videoita, tekstinäytteitä, kirjailijaesittelyjä jne. Alla lista muutamasta tehtävätyypistä. Yritin keksiä joka aikakaudelle hieman erilaiset tehtävätyypit, jottei opiskelu kävisi liian yksitoikkoiseksi.

• Tutustu Mikael Agricolaan oppikirjan ja verkon avulla ja vastaa kysymyksiin. (Kysymykset Fronterin testityökalulla.  Avokysymyksiä, jotka tarkistin tunnin jälkeen.)
• Katso video Aleksis Kivestä ja vastaa testiin. (Testityökalulla monivalintakysymyksiä, jotka kone tarkistaa automaattisesti ja oppilas saa palautteen heti.) Kiitokset muuten filmin koostajalle, tekijänoikeuksista välittämättä – opetus pyhittää keinot.
• Valitse parisi kanssa yksi Kalevalan hahmo ja tee hänestä powerpoint-esitys. (Tallennus palautuskansioon ja esitykset oppitunnilla.)
• Etsi verkosta tietoa kotimaisista realisteista ja heidän teoksiaan. Kerro lyhyesti näistä. (Keskustelutyökalu)

Käytimme sivuja atk-luokassa oppitunneilla syksyn aikana n. 6×2 h, toiset viikon kaksi oppituntia mm. luimme tekstinäytteitä ja kävimme historiaa läpi perinteisempään tapaan. Jonkin verran oppilaat vierailivat sivustolla oppituntien ulkopuolellakin. Fronterin käyttäjädata toimi arvioinnin tukena. Jos oli ahkera kävijä ja tehnyt tehtäviä, oli sillä arvosanaa korottava vaikutus. Kierona opettajana olin laittanut kirjalliseen kokeeseen tehtäviä suoraan sivuiltakin – tästä toki vihjailin kurssin aikana.

Tämän demo-ryhmän jälkeen ensi syksynä ottanen käyttöön version 2.0, joka toimisi enemmän myös kotitehtäväpankkina ja itseopiskelupaikkana. Yksi haave olisi laittaa oppilaat tuottamaan enemmän itse ja saisimme ehkä koottua jonkinlaisen ”oppikirjan”. Vastaavasta Petri Lassi kirjoitti blogissaan ja joku opettaja oli koottanut oppilaillaan wikiä juurikin kirjallisuushistoriasta. Ehkäpä oppilaat jaksaisivat luoda värikkäämpää ja visuaalisempaa ilmettä kuin tekstiorientoitunut opettajansa. Ja mikä tärkeintä, he kirjoittavat sitä kieltä, mitä kaverinsa ymmärtävät. Olen päättänyt, että teksti saisi olla kuinka teinislangia tahansa, kunhan ei ole suoraa copy-pastea.

Kaipailisin vielä vinkkejä toimivista ja monipuolisista tehtävätyypeistä, joita teettää aiheesta Suomen kirjallisuushistoria. Mieleen on tullut ainakin jo fiktiiviset kirjailija- tai hahmohaastattelut kännyvideoilla, tietyn aikakauden tyyliin kirjoitettavat omat tarinat tai uutiset, joita voisi julkaista webfronterilla tai miksei näitä yhteistyönä jonkin toisen ryhmän kanssa verkon kautta.

Tekniikka vai pedagogiikka edellä?

Nyt on taas takana kaksi päivää opettajien apuna. Päiviin kuului kuvanmuokkauksen ja videoeditoinnin perusteisiin tutustumista sekä Fronterin käyttöönottoa ja soveltamista eri tavoin. Jälleen huomasi karun totuuden, kuinka eri tasoilla opettajat ovat. Toivottavasti nyt opitut taidot ja tiedot kulkevat suusta suuhun ja tikulta tikulle. Tässä(kin) koulussa oli toimiva käytäntö jakaa Fronterin virtuaalisessa henkilöstöhuoneessa linkkejä ja vinkkejä opetukseen.

Kuluneen vuoden aikana olen miettinyt, kumpi on tärkeämpi lähtökohta tvt:n käytön aloittamiseen, tekniikka vai pedagogiikka. Tästä on varmasti keskusteluja käyty jo vuosikymmeniä. Oma ajatukseni on seuraava:

Ensin otetaan yksi askel tekniikkaa, jotta diginoviisiopettaja pääsee kärryille. Seuraavaksi esitellään kaksi askelta pedagogiikkaa, joista jälkimmäiseen opettajalla ei ole vielä teknisiä eväitä. Sitten tuetaan näitä askelia taas kahdella tekniikkaan painottuvalla askelella. Nyt opettajalla on taas uusi tekninen taito, jota soveltaa. Tärkeintä on, että opettaja saa parin mallin avulla itse idean, miten tätä taitoa käyttää siten, että se tukee omaa tuttua opetustyyliä, omaa oppiainetta ja jopa omaa kulloistakin opetusryhmää. Harva valmis materiaali ei ainakaan itselleni sellaisenaan sovi. Sitten taas hieman tekniikkaa, jotta saadaan homma toimimaan – yrityksellä ja erehdyksellä.

Viime tiistaina tutustuimme parin erityisluokanopettajan kanssa Fronterin saloihin, ihan perusteista asti. Vuoden alusta tulleet mallihuoneet mm. (alakoulun) luokan ja yksittäisen oppiaineen huoneen luomiseen helpottivat työtä. Mallihuone sisälsi mm. valmiit sisäiset linkit. Tarvitsi vain ”Kirjoittaa otsikko tähän”. Ensi askel tekniikkaa saatiin siis melko valmiina. Avuksi sitten pari esimerkkiä konkariopettajien pedagogisista sovelluksista ja ei kuin omia ajatuksia kehittämään. Seuraava kysymys olikin, miten ”saisin tämän ja tämän näin, kun oppilaat varmasti tykkäis”. Oli taas tekniikka-askelen vuoro.

Sinne ne jäivät opettajat sitten askeltamaan, miettimään, yrittämään ja erehtymään. Kun seuraavan kerran menen kyläilemään, on heillä toivottavasti paljon kysymyksiä ja etenkin onnistumisen elämyksiä kerrottavanaan. Akuuteissa asioissa yritän auttaa sähköpostin välityksellä.

Loman jälkeen onkin vuorossa ainakin kosketustauluun tutustumista toisella koululla. Tuon koulun opettajia voin motivoida tulevan kollegani kokemuksella, joka kaksi vuotta sitten ”joutui” opettelemaan kosketustaulun käytön, mutta nyt ei voisi kuvitella opetusta ilman sitä.

Ensi kosketus blogiin

Nyt se alkoi tämäkin. Ja ihan vain työn vuoksi. Työn takia olen Facebookissa ja luonut Youtube-kanavat. Pitäähän sitä olla ajan tasalla nuorten elämästä. Eilisen Palmenian vetämän Sosiaalinen media opetuksessa -koulutuksen innoittamana tähän nyt ryhdyin.

Tarkoitus on pitää paiväkirjaa lähinnä toimestani kaupungin alueellisena verkkopedagogiikan tukihenkilönä. Meitä on yhteensä seitsemän, ja pidämme koulutuksia sekä yksittäisille opettajakollegoille että koko koulun opettajakunnille. Tämän lisäksi osallistumme itse koulutuksiin ja täydennämme osaamistamme. Suuren osan omasta ajastani, tammikuusta 2011, on tähän asti vienyt kosketustaulujen laaja käyttöönotto kaupungissamme. Lisäksi opettajat ovat tarvinneet apua mm. Fronter-oppimisalustan ja sähköisten oppimateriaalien käytössä. Jopa sähköpostin liitetiedoston lähettämistä on opetettu. Opettajien tvt-taitotasot ovat todella vaihtelevat, ja oppilaiden tasa-arvoisuudenkin vuoksi koen kaupunkimme panostuksen opettajien verkkopedatukeen tärkeänä. Kaikkia opettajia ei toki voi pakottaa muuttamaan monikymmenvuotisia toimintatapojaan mutta halukkaat saavat apua tarvitessaan.

Tänään aloin valmistella ensi viikon koulutusta. Tarkoitus on käydä kahtena päivänä pitämässä työpajoja naapurikoulussa. Ohjelmassa on ainakin kuvankäsittelyä ja videoeditointia. Muutaman opettajan ryhmissä katsomme rauhassa perusperiaatteet näistä. Villi visioni on, että kun opettaja oppii itse vaikkapa kasaamaan pienen videopätkän, rohkenee hän teettää vastaavia töitä oppilaillaan. Omat oppilaani ovat kuvanneet mm. omia mainoksiaan ja uutisia 8. luokalla, ja tuotokset sekä itse prosessi ovat olleet mainiota ja tietenkin opettavaisia.

Kokosin osallistujille valmiiksi itse kuvaamiani pätkiä yhteiseen Fronter-huoneeseen ja omalle, ihkauudelle Youtube-kanavalleni laitoin mallin valmiista videosta. Valmiit materiaalit ja mallit toivottavasti helpottavat, kun opettaja lähestyy vierasta ohjelmaa, ehkä hieman pelokkaanakin. Kuvat ja videot ovat kaikki itse ottamiani, joten tekijänoikeusasiat eivät ole ongelma. (Tekijänoikeus-Kopiosto-tilitystä on luvassa myöhemmissä postauksissa.) Kuvausteni kohteena olen käyttänyt koiraani, joka ei suutu julkisuudestaan. Fronter-huone on opettajien käytössä myös työpajan jälkeen, ja he voivat käyttää materiaalia opettaessaan samoja asioita omille oppilailleen tai kollegoilleen.

Tässä työssä tulee siis väkisinkin itse opittua lisää, kuten tänään esim. tämä blogi ja Youtube. Kukaan ei ole koskaan täysinoppinut, mutta verkostoituminen ja avoin mieli vievät kohti sitä täydellistä opettajuutta.