Lukuintoa

Syksyllä Vantaan kaupunginkirjaston edustaja otti yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä koulun ja kirjaston välillä. Yksi oppilaani oli ollut TET-jaksolla kirjastossa. Siellä heille oli tullut idea oppilaslähtöisestä ja -vetoisesta lukupiiristä Fronterissa. Tätä ajatusta sitten lähdimme työstämään.

Nyt Fronter-huone on viimeistelyä vaille valmis. Enää puuttuu parin innokkaan ”moderaattori-oppilaan” käden jälki ja visuualinen ilme. Nämä oppilaat tulevat toimimaan keskustelun ylläpitäjinä. Huoneeseen toivotaan keskusteluja ja vinkkaamisia kirjoista, peleistä, musiikista sekä elokuvista. Oppilaat voivat esimerkiksi pitää lukupäiväkirjaa, jota muut voivat kommentoida, väitellä kirjan ja elokuvaversion eroista tai mainostaa loistavaa uutta artistia. Muut oppilaat toivottavasti saavat näistä vinkkejä ja innostuvat niistä. Ylläpitäjät voivat nostaa kuumimmat keskustelut huoneen etusivulle aina tarpeen mukaan.

Mistä sitten sisältöä? Totta kai toivomme, että oppilaat lähtisivät omatoimisestikin keskusteluihin. Tähän kannustamme lupaamalla plussaa äikän numeroon ahkerasta osallistumisesta. Dataahan Fronterin portfolio-työkalu tarjoaa tähän runsaasti. Mukana on aluksi luokat 5–9. Seiskojen tietokirjaesittelyt pyydän tänä keväänä tähän Kirjasto-huoneeseen muiden oppilaiden nähtäväksi, osana kurssin suoritusta. Vitosen äikäntunneilla oppilaat pitävät lukupäiväkirjaa huoneessa. Kasien kauhu-, dekkari-, scifi- tai fantasiakirja-arvostelut tulevat  myös ”pakotetusti” huoneeseen. Osa sisällöstä tuotetaan siis osana äikäntunteja, jotta saadaan malleja vapaa-ajan käyttöä varten. Hiljalleen opettajien rooli tässä vähenisi ja homma toimisi omillaan edistäen oppilaiden lukuharrastusta ja toisi näkyväksi muun median käyttöä.

Haimme joulun alla myös Lukuinto-ohjelmaan, johon meidät valittiin kevään pilotiksi. Ohjelmaan haettiin koulu-kirjasto-pareja, jotka kehittäisivät lukuinnostusta. Koulumme Fronterin kirjastohuoneessa ovat siis kirjaston pedagogiset informaatikot mukana. Viikolla 7 menemme Ouluun esittelemään omaa projektiamme ja kuulemaan muiden pilottien suunnitelmista. Lukuinto-ohjelma on OKM:n rahoittama, mutta harmiksemme OKM:n linjaus kuulemma on, että edes osallistujien matkakuluja ei korvata! Rahoitus mennee siis kokonaan Oulun yliopiston taskuun? Onneksi sivimme lupasi maksaa minulle yhden matkan Ouluun, vaikka kunnan taloudellinen tilanne ei mainioin olekaan. Tästä reissusta ja sen annista, kuten muutenkin tämän ”virtuaalisen kirjaston” toiminnasta on luvassa seuraavissa numeroissa.

Lukuinto-ohjelmasta lisää:

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kalevalaa

9.-luokkalaisen saa tekemään kirjallisuusaiheisen tehtävän vapaa-ajallaan? Kyllä, kun tehtävänanto on oikea. Klopit haluavat ryöstää Kalevala-ryhmätyössään Kyllikin mauton (mopoauton suom. huom.) takakonttiin. Tätä en tietenkään voi koulupäivän aikana sallia, joten kotitöiksi meni. Ehkä pojat eivät itsekään vielä tajua tekevänsä äikän läksyjä – ja vielä vapaaehtoisesti. Toivottavasti eivät lue tätä.

Kalevalan käsittelyssä ajattelin tänä vuonna ottaa kamerat käyttöön. Melkein 20 vuotta sitten oma äikänopettajani lukiossa antoi meille mahdollisuuden videoida Kalevalan kohtaus, joten miksei nytkin. Etenkin kun kamera ei paina kiloja ja editointi sujuu näppärästi. Tai katsotaan nyt, saadaanko VideoPad tai Windows Live Elokuvatyökalu ajoissa koneille, jotta ei tuu formaattiongelmia heti alkuun. Viime kevään mainoksia kun kuvattiin, muutin formaatit Moviemakerille sopivaksi omalla koneellani, mikä vei tietenkin aikaa ja vaivasi opettajaa kohtuuttomasti.

Tehtävänanto muokkautui hiljalleen, kun oppilaat aloittelivat töitään. Pienois-Kalevalasta piti valita ”kohtaus”, joka muutetaan johonkin toiseen muotoon. Ryhmät tekevät sarjakuvia, videoivat kohtaukset tai ottavat still-kuvia, joista tekevät ”elokuvan”. Sarjakuvatkin pyysin sitten vielä kuvaamaan ruutu ruudulta ja äänittämään taustaselostuksen ja lisäämään musiikkia. Kaikilta ryhmiltä tulee siis jotain videomaista valmista matskua, jonka katsomme yhdessä. Jospa näin jäisi jotain Kalevalasta mieleen vuosien päähänkin.

Yksi reunaehto on, että videossa on vähintään yksi ”alkuperäiskielinen” repliikki, joko kertojanäänellä tai näyttelijöiden suusta. Muuten saa olla vaikka savoa tai WoW-slangia. Kyllikistä lienee tulossa takavokaalinen versio. Yhdellä ryhmällä Kyllikki on ES-tölkki, jota Lemminkäinen himoaa ja toisella Sampo on iPhone. Suohon laulut, maailman synnyt ja Ainon kohtalot tulevat jollain lailla kuvatuiksi.

Huomenna jatkuu kuvaukset ja loppuviikosta editoinnit. Valmista by X-mas tai viimeistään 28.2.2013. Välillä pitäis kai opiskella realisteja ja romantikkoja koetta varten.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kirjallisuushistoria vol. 2

Aiemmin kirjoitin kirjallisuushistoriahuoneesta ysiluokan äidinkielessä. Pari viikkoa sitten päivitin osaamiseni Fronterin Oppimispolku-työkalun osalta ja muutin sivuston rakennetta hieman. Huoneen etusivun pidin kutakuinkin entisenlaisena, mutta poistin linkitykset aikakausien sivuille. Sen sijaan linkitin vain luomalleni oppimispolulle. Etusivulle upotan myös tunneilla käytävän powerpoint-esityksen. Upotus onnistuu esim.  muuttamalla esitys flashiksi tai viemällä esityksen Slideshareen ja hakemalla sieltä embed-koodin.

Koska sivut olivat pitkälti jo valmiita viime tuotantokaudelta, nyt tarvitsi vain linkittää valmiit sivut Arkistosta oppimispolulle. Oppimispolku ”pakottaa” oppilaat etenemään kirjallisuushistorian aikakausia kronologisessa järjestyksessä. Romantiikka-sivun jälkeen laitoin pikku testin, joka täytyy saada läpäistyksi, jotta pääsee jatkamaan aikajanalla eteenpäin.

Realismista minulla on tällä hetkellä vain teoriasivu, ja onkin seuraavaksi oppilaiden tehtävä tuottaa sivu-työkalulla Arkisto-kansioon esitykset suomalaisista realisteista. Entisajan posteri muuttuu nyt oppilaiden itse taittamaksi sivuksi kuvineen ja videoineen. Sivut liitän sitten oppimispolulle jatkoksi ja perään taas testi oppilaiden töiden pohjalta. Kätevää.

Kuvia tuonnempana, kun pääsen testaamaan polkua oppilaiden kanssa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Kosketustaulusta asiaa

Männä viikolla kävin Nurmeksessa tutustuttamassa paikallisen yhtenäiskoulun opettajia Cleverboardin saloihin. Lupasin listata heille katsomiamme materiaaleja, joten laitankin ne nyt tänne, jos vaikka olisi muillekin niistä vinkeiksi. Osa linkeistä on suoraan yksittäiseen tehtävään, osa taas muille linkkilistoille. Listaa saa luonnollisesti vapaasti jakaa ja täydentääkin.

Luokanopettajille ensimmäisenä linkkinä vinkattakoon Tehtäväkori, josta löytyy varsinkin esi- ja alkuopetukseen tukku Perunakellaritehtäviä taululla yhdessä tehtäväksi ja esim. Aiheittain koottuja matematiikkapelejä. Oma suosikkini on Autopesula. Sivulla on myös tulostettavia pdf-sivuja, joita voi taululla käyttää esim. Lynxin kaukosäätimen päällekirjoitustoiminnolla. Sivulla on myös linkitetty joihinkin kustantajien ilmaisiin oppimateriaalehin.

Matemaattisten aineiden opettajille käyttökelpoisia ovat

Näistä monet sisältävät videoita, joihin voi kosketustaulun ohjelmiston päällekirjoitustoiminnolla kirjoittaa huomioita. Lisäksi ainakin Lynxissä videon pysäytyskuva ”kalvolle” tehtyine merkintöineen tallentuu kuvakaappauksena automaattisesti myöhempää käyttöä varten. Ja löytyyhän youtubeista ja wimeoista videoita aiheeseen kuin aiheeseen (mm. käsityöt, kotitalous, kuvaamataito, liikunnan opetus!).

www.maailmanmuutos.fi tarjoaa lähihistoriaan valmista esitysmateriaalia. Maantiedon opettajille karttaohjelmat Marble ja Google Earth ja bilsanmaikalle Anatronica, 3D-mallinnos ihmisestä suolineen ja lihaksineen taululla pyöriteltäväksi. Saatavana muuten myös tableteille.

Äidinkielen opetuksessa olen itse käyttänyt ainakin seuraavia sivustoja. Kaikkia ei ole tullut merkuitysti muistiin, harmi.

Eri taulujen käyttäyhteisöt tarjoavat vinkkejä ja valmista materiaalia. Jos ko. Taulua tai ohjelmistoa itsellään ole, voi idean aina napata ja soveltaa.

Kosketustauluilla tuntuu ainakin Briteissä olevan kovasti ilmaista materiaalia. Pari linkkilistaa alla:

Muutaman suomalaisen blogin olen bongannut. Näistäkin saanee ideoita omaan taulun käyttöönottoon.

Huh. Linkkilistoja on viidakollinen jos toinenkin. Monet listat saattavat jossain kohtaa yhtyä ja surffailija tylsistyy kiertämään kehää. Välillä linkit ovat vanhentuneet ja into lopahtaa siihen. Tärkeää onkin tallentaa heti löytämänsä hyvän materiaalin myös itselleen. Oman henk.koht. linkkipankin pitäminen onnistuu esim. Diigossa, ja sieltä se on halutessanne kollegojenkin löydettävissä. Milloinkohan saan itse aikaiseksi..

PS. Taas saanee atk-tuki Nurmeksessa toimeksiantoja, kun flashit ja javat pitää päivitellä. Anteeksi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Erikoinen suomen kieli – osa 2: ”multimediaroadshow”

Lupaamani pari viikkoa taisi jo mennä, mutta parempi nyt kuin huomenna. Tämä ”projekti” oppilaiden kanssa on nyt ohi ja on pienen yhteenvedon aika.

Kuten aiemmassa postauksessa (mikä tämä olisi suomeksi, kirjoitus?) mainitsin, alkoivat ryhmät tutkia lähes kaikkia aiheita, joita halusinkin. Muutama olennainen seikka jäi käsittelemättä, mutta ne käydään myöhemmin pikakalvosulkeisella opettajajohtoisesti.

Aikaa hommaan meni 4 oppituntia enemmän kuin verrokkiryhmältä, jolle vedin ”perinteisesti” katso-kuuntele-kirjoita-powerpoint-esityksen ja päälle tehtäviä oppikirjasta. Oppimistuloksia en päässyt vertaamaan, kun tutkivan ryhmän kokeeseen en aiheita vielä sisällyttänyt.

Ajan tuhraantumisesta huolimatta en kadu kokeilua. Koulutuksemme vetäjä Kenneth Vuorinen totesikin osuvasti, että tutkijoille jäi varmasti enemmän mieleen aiheestaan ja ehkä jopa pieni mielenkiinto ajatella asiaa myöhemminkin. Ei siis opiskella vain koetta varten. OPSin aihekokonaisuuksista toteutin osaltani  tiedonhakua ja eriyttäminen oli helppoa. Kukin ryhmä teki parhaansa. Tulevaisuutta ajatellen jokainen sai taas pientä kokemusta esityksen suunnittelusta ja esiintymisestä.

Alla parit tuotokset. Kiitos muuten kaupungin uusien oppilastietolomakkeiden, luvat ovat kunnossa. Toki myös kerroin oppilaille etukäteen, että esittelen heidän tekeleitään, eivätkä tuntuneet pahastuneen. Ja mikään pakko ei ollut tuottaa näkyvää materiaalia; yksi ryhmä piti esitelmänsä ainoastaan suullisesti muistiinpanojensa perusteella.

Animaatio puhe- ja kirjakielen eroista. (Upotusta en saanut toimimaan..)

Ote powerpoint-esityksestä, poikkeuksia äänne-kirjain-vastaavuudesta:

Creazalla toteutettu sarjakuva, josta alla oppilaiden näkemys savon murteesta

Suomen kielelle vieraita aakkosia -esityksestä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Erikoinen suomen kieli – osa 1

Viime keväänä alkoi Open päivitys -koulutus meidän Vantaan verkkopetojen porukalla. Aiheena tutkiva oppiminen (verkko-oppimisympäristöä käyttäen).  Minun kohdallani toteutus perinteisestä ryhmätyöstä eroaa siten, oppilaat laitetaan itse määrittelemään tutkimusongelmansa annetun teeman sisältä ja sitten etsimään tietoa asiasta. Tarkistavat siis omansa ja luokkakavereidensa ennakkokäsitykset. Lopuksi ryhmä pitää pienen opetustuokion muulle luokalle – tyyli vapaa. Kurssi jatkui nyt syksyllä ja pääsimme testaamaan mallia oppilaillamme.

Joukossamme on sekä aineen- että luokanopettajia ja tutkimusteemat kurssilaisittain vaihtelevat luonnollisesti suurestikin. Hyvä näin, sillä saamme hyviä kokemuksia, miten tämä oppimismalli toimii eri-ikäisillä oppijoilla ja eri oppiaineissa. Itse päätin ottaa testikappaleiksi ysiluokan äidinkielen ryhmäni, muilla on esim. ysiluokan biologiaa, vitosluokan biologiaa ja kasiluokan fykeä (ympäristökurssi). Bloggaajakollegani kertonee omasta yhteiskuntaopin projektistaan rikollisuuden ja oikeusjärjestelmän parissa.

Valitsin projektin teemaksi suomen kielen ominaispiirteet. Alkujohdantona muistelimme Yleltä tullutta dokumenttia (Prisma: Kielikoodin murtaja) hyvin erikoisesta pirahãn kielestä, jossa ei esimerkiksi ollut lukusanoja ollenkaan eikä värejä eroteltu. Aikamuotojakin oli vain yksi, preesens (Tieteen kuvalehden artikkeli kielestä). Toinen virike oli FB:ssä näkemäni kuva, jossa monella kielellä oli jokin volume-sanan mukaelma ja lopuksi suomen kielen äänenvoimakkuus. Lisäksi oppiailla oli mahdollisuus kuunnella radiokolumni suomen kielen sanaston ”rikastumisesta”.

Teemaan tutustumisen jälkeen oppilaat alkoivat 2-3 hengen porukoissa miettiä, mitä erikoista suomen kielessä on. Tarkoitus oli esittää pohtivia kysymyksiä, Miksi? Miten? Onko? Näitä he kirjasivat Fronterin keskustelupalstalle, ja muut ryhmät kommentoivat ideoita. Yllätyin positiivisesti; aihe olikin toimiva ja oppilailta tuli juuri haluamiani asioita esille.

Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi oppilaiden aiheet ja jaoimme ryhmille tarkemmin vielä tutkimuskohteet. Tässä vaiheessa opettaja pääsi hieman vaikuttamaan aiheisiin; osa yhdistettiin ja osaa rajattiin ja suuri osa oli sellaisenaan hyviä. Nämä tutkimuskysymykset sitten kirjattiin, oppilaat miettivät vielä, mitä tiesivät (tai luulivat tietävänsä) ennalta ja muut ryhmät edelleen antoivat palautteensa. Sitten tutkimaan. Tässä ryhmien aiheita:

  • Suomen kielen taipuminen – morfeemit
  • ”Suomenkielessä on useita kaksoiskonsonantteja. Osaa ei kuitenkaan näy kirjoitetussa muodossa esim. sydämen (sanan ”sydän” genetiivi + muut sijamuodot) ja laudeliina. Miksi suomessa on tällaisia ”piilokaksoiskonsonantteja”?”
  • ”Ympäri Suomea on monia erilaisia murteita. Miksi suomessa ja italiassa on niin paljon, kun taas englannissa, ranskassa ja muissa indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenissä on hyvin vähän murteita, jos yhtään?”
  • Aakkoset, joita suomen kielessä ei ole (õ, ü, kaksois-s jne.)
  • Puhekielen ja kirjakielen erot – sanojen lyhentäminen
  • Ääkköset ja vokaalisointu – Miksi volyymi on vaikea sanoa?
  • Millä kirjaimilla suomen kielen sana voi alkaa ja mihin päättyä?
  • ”Suomen kieli on tasapaksua eikä jodlaavaa kuten ruotsi”
  • Miksi suomen kieli kirjoitetaan kuten puhutaan? Onko muita poikkeuksia kuin äng-äänne?

Ensi keskiviikkona on vielä kaksi tuntia aikaa tutkia ja tehdä omaa esitystään. Torstaina ja perjantaina on vuorossa esitykset ja luvassa on ainakin (itse tehtyjä) murresarjakuvia ja powerpoint-esitystä – osittain varsinainen Multimediaroadshow, luulen. Blogin osa 2 viikon-kahden päästä. Luvassa tuotoksia ja oppilaiden kommentteja sekä yhteenvetoni toimivuudesta.

Lisää:

Tutkivasta oppimisesta, http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Kuva huoneen etusivusta, jonka kautta navigointi tapahtuu:

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Kirjoittamista yhdessä ja toisille

Perinteistä ainekirjoitusta on kritisoitu iät ja ajat. Niiden lajityyppi on vieras tosielämästä ja alkavat aina kiellosta huolimatta viittauksella antiikin roomalaisiin. (Vertaapa tämän postauksen aloitukseen.) Tylsää ja ennalta arvattavaa on myös lukea tarinaa, joka loppuukin sanoihin ”sitten mä heräsin”. Palaute on opettajan kommentit paperilla ja jokin numero. Viimeisestä olen pyrkinyt eroon antamalla palautteen suullisesti oppilaan kanssa kahden kesken, jolloin voimme keskustella hyvistä ja parannusta vaativista kohdista, ja viesti menee paremmin perille kuin huonosti muotoillut ranskalaiset viivat aineen lopussa. Monipuolisempi, valmiiksi punakynätty ja pilkkuviilattu teksti ja laajempi kohdeyleisö olisi silti toivottavampi. Seuraavassa ensi viikolla alkavan kokeiluni esittelyä.

Tekstin ideointi pelkän otsikon avulla on monelle oppilaalle ahdistavaa. Kaikkia ei auta edes mallialku, jota jatkaisi. Edistyneemmät kirjoittajat sauhuttavat kynää jo toista sivua, kun toiset vielä miettivät, mistä kirjoittaa. Alkuideointia varten perustan nimettömän keskustelupalstan Fronterin aivoriihi-työkalulla. Ensimmäinen tehtävä on vain miettiä ja kuvailla 1) henkilö taustoineen (ikä, ammatti, luonne jne.), 2) tilanne, jossa kaksi henkilöä tapaavat ja 3) paikan kuvaus. Tässä vaiheessa en anna vielä lisäohjeita vaan odotan, että kaikilta on tullut jokin tuotos. Hätiköintiin ja hutilointiin taipuvaiset oppilaat eivät pääse tekemään turhaa työtä.  Oppilaat eivät tiedä vielä sitäkään, että eivät saa omia kirjoituksiaan käyttää jatkossa. Kieroa?

Kirjoituksen vaihe 2 on sitten valita muiden hahmoista vähintään kaksi, yksi tilanne ja paikan kuvaus. Näistä suunnitellaan listamainen juonikaavio – mistä kaikki alkaa, miten tilanteeseen päädytään, mitä sitten tapahtuu. Tämä vaihe tehdään 2-3 hengen ryhmissä. Lista julkaistaan muille. Jokaiselle ryhmälle määrään kaksi muuta ryhmää, jotka kommentoivat juonikaaviota.

Vaihe 3 on varsinaista kirjoittamista. Jaettu asiakirja -työkalulla kirjoitettuihin teksteihin kommentointioikeudet saaneet luokkatoverit voivat antaa palautetta kesken projektin ja etenkin, kun työ on kirjoittajien mielestä valmis. Sitten on vielä pilkunviilauksen paikka, jonka suorittaa ensin naapuri, ei kirjoittaja itse eikä etenkään opettaja (vaihe 4). Lopulliset työt julkaistaan Webfronterin kautta, jolloin huoltajillakin on mahdollisuus lukea tekstejä.

Vaihe 5 on muokata kirjoitettu tarina sarjakuvaksi tai animaatioksi. Oppilaat saavat itse valita, mitä editoria käyttävät. Huoneen etusivulla on linkitettynä muutama vaihtoehto. Kun tässä nyt opitaan sarjiksen tai animaation tekemisen perusteet, myöhemmin kurssilla teetän oppilailla opetusvideot tai sarjakuvat lauseenjäsenistä – mallina opettajan tekemä animaatio.

Arviointi? Tuotoksia en varsinaisesti arvioi numeroin, vaan itse työn tekemistä normaalin tuntiosallistumisen tapaan. Aktiivinen kommentointi ja tekeminen ovat korottavia tekijöitä. Prosessi voittaa lopputuloksen.

Töitä, kun aikanaan valmistuvat, voi katsella täällä. Huoneeseen tullee muutakin kurssin sisältöä. Saa nähdä, mitä kaikkea ehtii ja keksii vielä tänä keväänä.

 

 

3 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized