Yksi miehulainen ja vajaa 300 kasi- ja ysiluokkalaista auditoriossa kuuntelee tarkkaan. Esitys on siis riittävän koukuttava. Puhujana kirjailija-ohjaaja-opiskelija Aleksi Delikouras, Nörtti-kirjojen ja -videoiden isä. Delikouras kertoo kirjojensa ja videoidensa tekemisestä ja näyttää pätkän Nörtti-videosta, jonka oli alun perin tarkoitus olla dokumentti tietokoneriippuvuudesta – ja on ehkä vieläkin, vaikka ensivaikutelma on toisenlainen. Teinit nauravat päähenkilön karikatyyrimäiselle nörttihahmolle, ehkä joku jopa näki itseään DragonSlayer666:ssa. ”Luennossa” Delikouras muistuttaa mm. myös tekijänoikeuksista ja Youtuben käyttöehdoista, hyvä niin.
Luennon jälkeen saan kirjailijan oppitunnilleni pitämään videopajan alkeita. Delikouras juttelee oppilaiden kanssa elokuvista ja näyttää omia videoitaan (Youtube: BrassMO). Yhtä kattavaan supersankarien voimien ja heikkouksien vertailuun ei alle 40-vuotiaankaan opettajan tietämys riitä. Delikouras kertoo, miten lähteä ideoimaan omaa videotaan päähenkilön kautta. Päähenkilöllä tulee olla jokin tahto ja tarve. Käsikirjoituksen tärkeys suunnittelussa tulee esille. Lisäksi käydään läpi mm. kuvakulmat ja -koot ja musiikin vaikutus videoon (Mozart vai Bomfunk MC’s trikkaus-videon taustalla!).
(Aleksi Delikouras selittää kasiluokkalaisille 180 asteen sääntöä.)
Tänään jatkan ryhmäni kanssa oman videotarinan suunnittelua ja kuvaamista. Tällä hetkellä on käynnissä päähenkilön ideointi. Jonkilainen supersankari kuuluu olevan. Delikouras tulee kahden viikon päästä toiselle tuplatunnille, jolloin saamme vinkkejä leikkaukseen ja muuhun muokkaamiseen.
TAUSTAA eli miten tämä on mahdollista.
Kiitos Lukuinto-ohjelmalle, jonka kautta saimme kirjailijavieraan kouluumme. Ensimmäinen idea oli luoda yhdessä kaupunginkirjaston kanssa Fronteriin Kirjasto-huone, jossa pääosassa on vertaisvinkkaus. Koulumme Lukuinto-pilotin taustasta on enemmän aiemmassa postauksessani.
Delikouraksen saimme lisäksi innostamaan tekemällä oppivaa ryhmääni kirjoittamiseen ja lukemiseen. Mielikuvitusta riittää kaikilla, mutta (käsin)kirjoittamisen blokki on usein oppilaiden suuri este alkaa kirjoittaa. Nyt kokeilemme tarinankerrontaa siten, että ensin suunnittelemme ja kuvaamme videon, jonka myöhemmin kirjoitamme tarinaksi. Näinhän tavallaan Nörtti-kirjatkin saivat alkunsa.
Kirjastoyhteistyö Lukuinto-ohjelman kautta tarjosi myös mahdollisuuden Nörtti-kirjoihin, joita saimme koulullemme lainattavaksi (15 Nörtti 1 -kirjaa ja 6 Nörtti 2 -kirjaa). Näiden ja kirjailijan innostavan esiintymisen toivomme innostavan oppilaita lukemaan. Kirjojen kysynnän mittaus on hyvä mittari tässä. Lisäksi haastattelen projektin loputtua ryhmäni oppilaat, jolloin saa suoraa tietoa ”julkkiksen” vaikuttavuudesta lukuinnostukseen ja asenteeseen äidinkielen opiskelua kohtaan.
MUOKKAUS 30.9.13, Kirjastokaistan juttu vierailusta