Kirjallisuushistoriaa

Otan väliin hieman omia kokemuksia verkko-opetuksesta. Palannen kokemuksiin opettajien kouluttamisesta seuraavassa kirjoituksessa.

Yhdeksännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opsin iso osa-alue on Suomen kirjallisuushistoria. Sitä opiskellaan meidän koulussamme liki puolet vuodesta eli opettajan näkökulmasta 2 vvt:n verran. Runebergien, kivien ja canthien mediaseksikkyysarvo ei ehkä ole korkeimmasta päästä, jos ajatellaan 15-vuotiaan ajatusmaailmaa. Historiaan ja teksteihin on silti tutustuttava, mutta miten lähestyttää oppilasta klassikoihin muuten kuin luennoimalla tai oppikirjaa selaamalla. Viime syksynä aloitin kirjallisuushistoriaportaalin rakentamisen käytössämme olevaan oppimisalustaan. Seuraavassa hieman esittelyä sisällöstä.

Kirjallisuushistoria-huoneen etusivu on pääsivu, josta on linkityksiä eri kirjallisuuden aikakausien omille sivuille. Yhdessä osassa on yleisiä linkkejä mm. Ylen Elävään arkistoon ja kokoaviin nettitehtäviin. Youtube-video August Ahlqvistin ja Aleksis Kiven väittelystä virittää yhteen aihealueeseen ja tuo hieman visuaalista ilmettä. Kuvien lisäämisessä olen ehkä liiankin laiska ja luomani sivut ovat enemmänkin ytimekästä tekstiä sisältäviä, jottei itse sisältö jää välkkyvalojen varjoon. Viime hetkillä lisäsin vielä äänestyksen aiheesta ”Kovin jätkä suomalaisessa kirjallisuudessa” – sangen vähäiseksi jääneen äänestäjäkunnan voittajaksi valikoitui Jukolan Eero.

Kustakin aikakausilinkistä avautuu oma sivunsa, jossa on ensin lyhyt esittely kyseisen aikakauden kirjallisuuden (ja taiteen) yleisistä piirteistä ja mahdollinen historiallinen viitekehys. Samat asiat kirjoitutin ennen vihkoon, nyt esittelin ne tunnilla ja verkosta oppilaat löysivät samat asiat, kun halusivat kerrata koetta varten. Aikakauden esittelyn lisäksi sivulta löytyy aikakaudesta riippuen erilaisia tehtäviä, kuvia, videoita, tekstinäytteitä, kirjailijaesittelyjä jne. Alla lista muutamasta tehtävätyypistä. Yritin keksiä joka aikakaudelle hieman erilaiset tehtävätyypit, jottei opiskelu kävisi liian yksitoikkoiseksi.

  • Tutustu Mikael Agricolaan oppikirjan ja verkon avulla ja vastaa kysymyksiin. (Kysymykset Fronterin testityökalulla.  Avokysymyksiä, jotka tarkistin tunnin jälkeen.)
  • Katso video Aleksis Kivestä ja vastaa testiin. (Testityökalulla monivalintakysymyksiä, jotka kone tarkistaa automaattisesti ja oppilas saa palautteen heti.) Kiitokset muuten filmin koostajalle, tekijänoikeuksista välittämättä – opetus pyhittää keinot.
  • Valitse parisi kanssa yksi Kalevalan hahmo ja tee hänestä powerpoint-esitys. (Tallennus palautuskansioon ja esitykset oppitunnilla.)
  • Etsi verkosta tietoa kotimaisista realisteista ja heidän teoksiaan. Kerro lyhyesti näistä. (Keskustelutyökalu)

Käytimme sivuja atk-luokassa oppitunneilla syksyn aikana n. 6×2 h, toiset viikon kaksi oppituntia mm. luimme tekstinäytteitä ja kävimme historiaa läpi perinteisempään tapaan. Jonkin verran oppilaat vierailivat sivustolla oppituntien ulkopuolellakin. Fronterin käyttäjädata toimi arvioinnin tukena. Jos oli ahkera kävijä ja tehnyt tehtäviä, oli sillä arvosanaa korottava vaikutus. Kierona opettajana olin laittanut kirjalliseen kokeeseen tehtäviä suoraan sivuiltakin – tästä toki vihjailin kurssin aikana.

Tämän demo-ryhmän jälkeen ensi syksynä ottanen käyttöön version 2.0, joka toimisi enemmän myös kotitehtäväpankkina ja itseopiskelupaikkana. Yksi haave olisi laittaa oppilaat tuottamaan enemmän itse ja saisimme ehkä koottua jonkinlaisen ”oppikirjan”. Vastaavasta Petri Lassi kirjoitti blogissaan ja joku opettaja oli koottanut oppilaillaan wikiä juurikin kirjallisuushistoriasta. Ehkäpä oppilaat jaksaisivat luoda värikkäämpää ja visuaalisempaa ilmettä kuin tekstiorientoitunut opettajansa. Ja mikä tärkeintä, he kirjoittavat sitä kieltä, mitä kaverinsa ymmärtävät. Olen päättänyt, että teksti saisi olla kuinka teinislangia tahansa, kunhan ei ole suoraa copy-pastea.

Kaipailisin vielä vinkkejä toimivista ja monipuolisista tehtävätyypeistä, joita teettää aiheesta Suomen kirjallisuushistoria. Mieleen on tullut ainakin jo fiktiiviset kirjailija- tai hahmohaastattelut kännyvideoilla, tietyn aikakauden tyyliin kirjoitettavat omat tarinat tai uutiset, joita voisi julkaista webfronterilla tai miksei näitä yhteistyönä jonkin toisen ryhmän kanssa verkon kautta.

1 kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

One response to “Kirjallisuushistoriaa

  1. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Kirjallisuudenhistoria tosiaan on omanlaisensa haaste peruskoulussa. Siitä ehkä saa helpoimmin kiinnostavaa juuri siten, että työtavat ja tehtävätyypit ovat jotenkin oppilaita motivoivia. Ja olen niin samaa mieltä siitä, että ihanteellista on, että oppilaat tekevät (eikä opettaja😉 Monenlaiset videosystemmit ovat tässä mielessä hyviä. Erilaisten animaatioiden yms. tekeminen on monista oppilaista hauskaa puuhaa. Niitähän voi tehdä erilaisina keppinukkeversioina, rsa- ja legoanimaatioina jne. Kirjallisuudenhistoria-wikikin on hyvä idea. Lopuksi totean vielä, että vaikka monet klassikkotekstit ovat lähtökohtaisesti aika kaukana oppilaiden maailmasta, niin niissä on monissa se loistava puoli, että niitä eivät enää tekijänoikeksien rajoitukset koske, eli periaatteessa tästäkin näkökulmasta juuri kirjallisuudenhistoriasta aivan erityisesti voisi ottaa ilon irti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s