Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2012

Kirjoittamista yhdessä ja toisille

Perinteistä ainekirjoitusta on kritisoitu iät ja ajat. Niiden lajityyppi on vieras tosielämästä ja alkavat aina kiellosta huolimatta viittauksella antiikin roomalaisiin. (Vertaapa tämän postauksen aloitukseen.) Tylsää ja ennalta arvattavaa on myös lukea tarinaa, joka loppuukin sanoihin ”sitten mä heräsin”. Palaute on opettajan kommentit paperilla ja jokin numero. Viimeisestä olen pyrkinyt eroon antamalla palautteen suullisesti oppilaan kanssa kahden kesken, jolloin voimme keskustella hyvistä ja parannusta vaativista kohdista, ja viesti menee paremmin perille kuin huonosti muotoillut ranskalaiset viivat aineen lopussa. Monipuolisempi, valmiiksi punakynätty ja pilkkuviilattu teksti ja laajempi kohdeyleisö olisi silti toivottavampi. Seuraavassa ensi viikolla alkavan kokeiluni esittelyä.

Tekstin ideointi pelkän otsikon avulla on monelle oppilaalle ahdistavaa. Kaikkia ei auta edes mallialku, jota jatkaisi. Edistyneemmät kirjoittajat sauhuttavat kynää jo toista sivua, kun toiset vielä miettivät, mistä kirjoittaa. Alkuideointia varten perustan nimettömän keskustelupalstan Fronterin aivoriihi-työkalulla. Ensimmäinen tehtävä on vain miettiä ja kuvailla 1) henkilö taustoineen (ikä, ammatti, luonne jne.), 2) tilanne, jossa kaksi henkilöä tapaavat ja 3) paikan kuvaus. Tässä vaiheessa en anna vielä lisäohjeita vaan odotan, että kaikilta on tullut jokin tuotos. Hätiköintiin ja hutilointiin taipuvaiset oppilaat eivät pääse tekemään turhaa työtä.  Oppilaat eivät tiedä vielä sitäkään, että eivät saa omia kirjoituksiaan käyttää jatkossa. Kieroa?

Kirjoituksen vaihe 2 on sitten valita muiden hahmoista vähintään kaksi, yksi tilanne ja paikan kuvaus. Näistä suunnitellaan listamainen juonikaavio – mistä kaikki alkaa, miten tilanteeseen päädytään, mitä sitten tapahtuu. Tämä vaihe tehdään 2-3 hengen ryhmissä. Lista julkaistaan muille. Jokaiselle ryhmälle määrään kaksi muuta ryhmää, jotka kommentoivat juonikaaviota.

Vaihe 3 on varsinaista kirjoittamista. Jaettu asiakirja -työkalulla kirjoitettuihin teksteihin kommentointioikeudet saaneet luokkatoverit voivat antaa palautetta kesken projektin ja etenkin, kun työ on kirjoittajien mielestä valmis. Sitten on vielä pilkunviilauksen paikka, jonka suorittaa ensin naapuri, ei kirjoittaja itse eikä etenkään opettaja (vaihe 4). Lopulliset työt julkaistaan Webfronterin kautta, jolloin huoltajillakin on mahdollisuus lukea tekstejä.

Vaihe 5 on muokata kirjoitettu tarina sarjakuvaksi tai animaatioksi. Oppilaat saavat itse valita, mitä editoria käyttävät. Huoneen etusivulla on linkitettynä muutama vaihtoehto. Kun tässä nyt opitaan sarjiksen tai animaation tekemisen perusteet, myöhemmin kurssilla teetän oppilailla opetusvideot tai sarjakuvat lauseenjäsenistä – mallina opettajan tekemä animaatio.

Arviointi? Tuotoksia en varsinaisesti arvioi numeroin, vaan itse työn tekemistä normaalin tuntiosallistumisen tapaan. Aktiivinen kommentointi ja tekeminen ovat korottavia tekijöitä. Prosessi voittaa lopputuloksen.

Töitä, kun aikanaan valmistuvat, voi katsella täällä. Huoneeseen tullee muutakin kurssin sisältöä. Saa nähdä, mitä kaikkea ehtii ja keksii vielä tänä keväänä.

 

 

3 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Kirjallisuushistoriaa

Otan väliin hieman omia kokemuksia verkko-opetuksesta. Palannen kokemuksiin opettajien kouluttamisesta seuraavassa kirjoituksessa.

Yhdeksännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opsin iso osa-alue on Suomen kirjallisuushistoria. Sitä opiskellaan meidän koulussamme liki puolet vuodesta eli opettajan näkökulmasta 2 vvt:n verran. Runebergien, kivien ja canthien mediaseksikkyysarvo ei ehkä ole korkeimmasta päästä, jos ajatellaan 15-vuotiaan ajatusmaailmaa. Historiaan ja teksteihin on silti tutustuttava, mutta miten lähestyttää oppilasta klassikoihin muuten kuin luennoimalla tai oppikirjaa selaamalla. Viime syksynä aloitin kirjallisuushistoriaportaalin rakentamisen käytössämme olevaan oppimisalustaan. Seuraavassa hieman esittelyä sisällöstä.

Kirjallisuushistoria-huoneen etusivu on pääsivu, josta on linkityksiä eri kirjallisuuden aikakausien omille sivuille. Yhdessä osassa on yleisiä linkkejä mm. Ylen Elävään arkistoon ja kokoaviin nettitehtäviin. Youtube-video August Ahlqvistin ja Aleksis Kiven väittelystä virittää yhteen aihealueeseen ja tuo hieman visuaalista ilmettä. Kuvien lisäämisessä olen ehkä liiankin laiska ja luomani sivut ovat enemmänkin ytimekästä tekstiä sisältäviä, jottei itse sisältö jää välkkyvalojen varjoon. Viime hetkillä lisäsin vielä äänestyksen aiheesta ”Kovin jätkä suomalaisessa kirjallisuudessa” – sangen vähäiseksi jääneen äänestäjäkunnan voittajaksi valikoitui Jukolan Eero.

Kustakin aikakausilinkistä avautuu oma sivunsa, jossa on ensin lyhyt esittely kyseisen aikakauden kirjallisuuden (ja taiteen) yleisistä piirteistä ja mahdollinen historiallinen viitekehys. Samat asiat kirjoitutin ennen vihkoon, nyt esittelin ne tunnilla ja verkosta oppilaat löysivät samat asiat, kun halusivat kerrata koetta varten. Aikakauden esittelyn lisäksi sivulta löytyy aikakaudesta riippuen erilaisia tehtäviä, kuvia, videoita, tekstinäytteitä, kirjailijaesittelyjä jne. Alla lista muutamasta tehtävätyypistä. Yritin keksiä joka aikakaudelle hieman erilaiset tehtävätyypit, jottei opiskelu kävisi liian yksitoikkoiseksi.

  • Tutustu Mikael Agricolaan oppikirjan ja verkon avulla ja vastaa kysymyksiin. (Kysymykset Fronterin testityökalulla.  Avokysymyksiä, jotka tarkistin tunnin jälkeen.)
  • Katso video Aleksis Kivestä ja vastaa testiin. (Testityökalulla monivalintakysymyksiä, jotka kone tarkistaa automaattisesti ja oppilas saa palautteen heti.) Kiitokset muuten filmin koostajalle, tekijänoikeuksista välittämättä – opetus pyhittää keinot.
  • Valitse parisi kanssa yksi Kalevalan hahmo ja tee hänestä powerpoint-esitys. (Tallennus palautuskansioon ja esitykset oppitunnilla.)
  • Etsi verkosta tietoa kotimaisista realisteista ja heidän teoksiaan. Kerro lyhyesti näistä. (Keskustelutyökalu)

Käytimme sivuja atk-luokassa oppitunneilla syksyn aikana n. 6×2 h, toiset viikon kaksi oppituntia mm. luimme tekstinäytteitä ja kävimme historiaa läpi perinteisempään tapaan. Jonkin verran oppilaat vierailivat sivustolla oppituntien ulkopuolellakin. Fronterin käyttäjädata toimi arvioinnin tukena. Jos oli ahkera kävijä ja tehnyt tehtäviä, oli sillä arvosanaa korottava vaikutus. Kierona opettajana olin laittanut kirjalliseen kokeeseen tehtäviä suoraan sivuiltakin – tästä toki vihjailin kurssin aikana.

Tämän demo-ryhmän jälkeen ensi syksynä ottanen käyttöön version 2.0, joka toimisi enemmän myös kotitehtäväpankkina ja itseopiskelupaikkana. Yksi haave olisi laittaa oppilaat tuottamaan enemmän itse ja saisimme ehkä koottua jonkinlaisen ”oppikirjan”. Vastaavasta Petri Lassi kirjoitti blogissaan ja joku opettaja oli koottanut oppilaillaan wikiä juurikin kirjallisuushistoriasta. Ehkäpä oppilaat jaksaisivat luoda värikkäämpää ja visuaalisempaa ilmettä kuin tekstiorientoitunut opettajansa. Ja mikä tärkeintä, he kirjoittavat sitä kieltä, mitä kaverinsa ymmärtävät. Olen päättänyt, että teksti saisi olla kuinka teinislangia tahansa, kunhan ei ole suoraa copy-pastea.

Kaipailisin vielä vinkkejä toimivista ja monipuolisista tehtävätyypeistä, joita teettää aiheesta Suomen kirjallisuushistoria. Mieleen on tullut ainakin jo fiktiiviset kirjailija- tai hahmohaastattelut kännyvideoilla, tietyn aikakauden tyyliin kirjoitettavat omat tarinat tai uutiset, joita voisi julkaista webfronterilla tai miksei näitä yhteistyönä jonkin toisen ryhmän kanssa verkon kautta.

1 kommentti

Kategoria(t): Uncategorized